Oheisen matkakertomuksen hieman eri kuvin löydät myös linkistä www.forssa.fi/wahrenopisto ja sieltä kohdasta "toimintakertomus". Samasta paikasta löytyy myös mitä muuta teimme keväällä ja syksyllä 2014 sekä keväällä 2015.
WAHREN-OPISTON KIERTOMATKA KIINAAN 17.-27.5.2015
WAHREN-OPISTON KIERTOMATKA KIINAAN 17.-27.5.2015
Ni hao. Duibuqi. Xiexie. Eli päivää, anteeksi ja
kiitos ja hieman numeroitakin. Mm. nämä kiinan kielen sanat opimme Kiinan
matkallamme.
Kiina on valtavien vastakohtaisuuksien maa, jossa on
lukematon määrä uskomattomia nähtävyyksiä, uskomattoman paljon ihmisiä (mutta
silti kaduilla oli tilaa liikkua eikä ilmakaan ollut hankala hengittää),
uskomattoman korkeita rakennuksia (huone hotellin 19. kerroksessa oli vielä
melko
alhaalla) ja uskomaton luonto ja kulttuuriperintö. Nykyaikainen maa, jossa
kuitenkin historia on koko ajan elävästi läsnä.
Idea keväällä 2015 toteutuneesta matkasta oli lähtenyt itämään jo muutamaa vuotta aiemmin. Moniin Wahren-opiston järjestämiin matkoihin osallistunut Tarja Nurmi-Niemelä ehdotti Kiinan matkan tekemistä. Hän oli jo aiemmin matkannut Kiinassa ja kertoi siellä jo 16 vuotta asuneesta suomalaisesta sukulaisestaan. Monien vaiheiden, tiiviin sähköpostittelun ja suunnittelun jälkeen oltiin siinä vaiheessa, että mukaan oli lähdössä yli 30 asiasta kiinnostunutta ja10 päivän mittainen Shanghai- Suzhou-Hangzhou -matka toteutui sitten toukokuun puolivälissä 2015. Lentolipuista Finnairin lennoille, viisumeista ja matkanjohtajuudesta huolehti matkatoimisto Matka-Agentit. Ohjelmasta, hotelleista, opastuksesta, majoituksesta, ruokailuista ym. kiinalainen matkatoimisto ja Suzhoussa asuva Raija Aflatuni rautaisella ammattitaidollaan. Olimme ”hyvässä hoidossa” koko matkan ajan!
Idea keväällä 2015 toteutuneesta matkasta oli lähtenyt itämään jo muutamaa vuotta aiemmin. Moniin Wahren-opiston järjestämiin matkoihin osallistunut Tarja Nurmi-Niemelä ehdotti Kiinan matkan tekemistä. Hän oli jo aiemmin matkannut Kiinassa ja kertoi siellä jo 16 vuotta asuneesta suomalaisesta sukulaisestaan. Monien vaiheiden, tiiviin sähköpostittelun ja suunnittelun jälkeen oltiin siinä vaiheessa, että mukaan oli lähdössä yli 30 asiasta kiinnostunutta ja10 päivän mittainen Shanghai- Suzhou-Hangzhou -matka toteutui sitten toukokuun puolivälissä 2015. Lentolipuista Finnairin lennoille, viisumeista ja matkanjohtajuudesta huolehti matkatoimisto Matka-Agentit. Ohjelmasta, hotelleista, opastuksesta, majoituksesta, ruokailuista ym. kiinalainen matkatoimisto ja Suzhoussa asuva Raija Aflatuni rautaisella ammattitaidollaan. Olimme ”hyvässä hoidossa” koko matkan ajan!
Mitä muuta opimme? Sen, että kello on vuodenajasta riippuen 5-6 tuntia Suomen aikaa edellä. Sen, että englantia ei välttämättä osata. Sen, että vanhempia ihmisiä ja yleensä ikää kunnioitetaan. Sen, että Kiina on ateistinen maa, mutta uskontoja toki suvaitaan. Suurimmat uskonnolliset ryhmät ovat buddhalaiset, taolaiset, islamilaiset ja kristityt (protestantit ja katoliset). Sen, että käteistä eli juaneja on hyvä olla mukana, sillä luottokorteilla ei voi maksaa läheskään kaikissa paikoissa. Raha kannattaa vaihtaa vasta paikan päällä pankissa tai kätevimmin hotellissa. Sen, että Kiinan väestö on keskittynyt itään ja erityisesti itärannikolle. Ja paljon, paljon muuta...
Shanghai,
Idän Pariisiksi kutsuttu 26 miljoonan
ihmisen kaupunki on talouden, kaupan ja turismin keskus. Kaupunkilaisten osuus
on Kiinassa ylipäätään nopeasti kasvanut. Nyt se on jo yli 50 %.
Kaupungistumisella pyritään parantamaan ihmisten elinoloja ja pitämään yllä
talouskasvua, joka tosin juuri nyt ”yskii”. Etenkin Länsi-Kiina on edelleen
hyvin maaseutuvaltaista. Ensimmäinen vierailukohteemme Shanghaissa oli kuuluisa
Shanghai-museo, jonka neljän kerroksen gallerioihin oli koottu
kiinalaisaarteita yli 5000 vuoden ajalta. Esineitä oli jopa 130 000, joten
aika pieneen osaan niistä ehti tutustua. Museossa oli erityisesti upeita
pronssi- ja posliiniesineitä sekä myös kalligrafiaa. Lisäksi maalauksia,
huonekaluja, rahoja... Museo on perustettu jo 1950-luvulla, mutta nykyinen museorakennus on melko uusi,
rakennettu 1990-luvun puolivälissä.
Rakennus on nelikulmainen ja sen katolla on pyöreä kaari. Rakennuksen ulkomuoto
kuvaa vanhaa kiinalaista uskomusta siitä, että maa on neliskanttinen ja taivas
pyöreä. Ulkona rakennusta vartioi 8 marmorista veistettyä vartijaleijonapatsasta.
Kun saavuimme museon piha-alueelle, alkoi sataa. Juuri kellään ei tainnut olla
sateensuojaa juuri sillä hetkellä mukana. Sade yltyi ja jono museoon oli
edelleen aika pitkä. Eipä aikaakaan, kun ympärillämme hyöri useita
sateenvarjokaupustelijoita ja hetkessä superoppaamme Raija oli ostanut suojaa
haluaville sateenvarjot! Kiinassa kaikkea löytyy käden ulottuvilta ja nopeasti!
Muina päivinä ei sitten enää satanutkaan, vaan sää oli mukavan aurinkoinen,
mutta ei vielä helteinen eli todella optimi matkailijan näkökulmasta.
Nanjing Lu tai Road, Shanghain hienoin ja suosituin
kauppakatu, oli täpötäynnä liikkeitä ja tavaraa. Tämän, noin kilometrin
pituisen kadun varrella sanotaan olevan jopa n. 600 kauppaa! Hetken siellä
pyörittyään teki mieli palata avarammille paikoille Bundin rantakadulle ja
ihailla samalla kadun varrella olevia korkeita rakennuksia, jotka edustivat
monia erilaisia arkkitehtuurin tyylejä.
Shanghai, mikä tarkoittaa ”meren äärellä”, on
todella valtava. Pelkästään hotellihuoneita löytyy sieltä n. 330 000!
Kaupungissa sekoittuu vanha ja uusi, itä ja länsi, lännen Puxi ja idän Pudong..
Kerrotaan, että Shanghain metrolla tehdään lähes 10 miljoonaa yksittäistä
matkaa päivässä. Ja jos lasketaan yhteen Shanghain ja sen naapurimaakuntien väkimäärä,
päästään väkiluvussa jo noin 160 miljoonaan!
Mahtava on myös Shanghain kuuluisan 468 metriä korkean Oriental Pearl –televisiotornin alakerrassa sijaitseva Shanghain historian museo, joka esitteli elävästi kaupungin menneisyyttä. Paljon vahanukkeja, erilaisia pienoismalleja, ääni-, valo- ja multimediatekniikkaa, upea paikka. Itse tornista on mahtavat näköalat yli koko kaupungin. Harmi, että meidän vierailuiltamme oli sateinen
ja
sumuinen ja näkyvyys kauemmaksi sen mukainen. Tyydyimme nauttimaan 267 metrin
korkeudella olleen ravintolan buffetpöydästä. Ruokalajien määrässä
ruotsinlaivojen tarjonta kyllä kalpeni äkkiä!
Mahtava on myös Shanghain kuuluisan 468 metriä korkean Oriental Pearl –televisiotornin alakerrassa sijaitseva Shanghain historian museo, joka esitteli elävästi kaupungin menneisyyttä. Paljon vahanukkeja, erilaisia pienoismalleja, ääni-, valo- ja multimediatekniikkaa, upea paikka. Itse tornista on mahtavat näköalat yli koko kaupungin. Harmi, että meidän vierailuiltamme oli sateinen
Yu Yuan -puutarhan sanotaan olevan Shanghain hienoin
ja samalla myös suosituin nähtävyys. Noin parin hehtaarin kokoinen puutarha on
perustettu jo 1550-luvun lopulla. Jade Buddhan temppeli puolestaan rakennettiin
1882 kahden Burmasta tuodun jadebuddhan säilytyspaikaksi. Temppeli tuhoutui
osin vallankumouksen aikana, mutta jadeveistokset säilyivät. Se rakennettiin
uudestaan 1928.
Kiinalaisen sirkuksen ja akrobatian ylivertaisuuden
moni tuntee. Meillä oli mahdollisuus nähdä ERA akrobatiashow ja se oli todella
supertaidokasta alusta loppuun! Nuoria, huippulahjakkaita esiintyjiä ja mm. ns.
surmanajoa, jossa seitsemän ajajaa oli yhtäaikaa häkissä, hurjaa taituruutta!
Tonglin vesikaupunki kanavineen ja
kanavaveneristeilyineen Suzhousta etelään oli viehättävä
”välietappi”.
Kapeita kujia ja katuja, joissa kyllä sai varoa hiljaa takaa lähestyviä
sähköpyöriä ja –mopoja, jotka yllättäen olivatkin aivan takanasi tai jo
vierelläsi. Mopoilijan varusteisiin kuului usein leveät, värikkäät hanskat ja
etusuoja, kypäriä ei juurikaan näkynyt. Ylipäätään kaikenlaisia pyöräilijöitä
oli paljon, se on kätevä tapa liikkua paikasta toiseen. Ja pyörän päällä voi kuljettaa myös
aikamoisen suuren tavaramäärän, tavaroiden pakkaaminen on tavallaan taitolaji!
Shanghaista runsaan sadan kilometrin päässä on Suzhou, Idän Venetsiaksikin kutsuttu kaupunki. Noin 10 miljoonan asukkaan kaupunki sijaitsee Jangtse-joen alajuoksulla, keisarien kanavan varrella. Itse Jangtse on maailman kolmanneksi pisin ja Kiinan pisin joki, pituudeltaan 6300 km. Suzhou oli jo 500-luvulla merkittävä silkkikaupan keskus. Se on myös merkittävä puutarhakaupunki. Kaupungissa on monia hauskannimisiä puutarhoja. ”Nöyrän virkamiehen puutarha” oli upea hienoine paviljonkeineen. Noin 500 vuotta vanha, viiden hehtaarin suuruinen alue on hyväksytty vuonna 1997 UNESCOn Maailmanperintökohteeksi, eikä syyttä. Mielenkiintoista olisi varmasti ollut vierailu myös ”Hupsun poliitikon puutarhaan”, jota emme tällä matkalla nähneet.
Suzhoussa vierailimme myös kungfutselaisessa Wen temppelissä. Jokainen sai tehdä myös itse kalligrafiataidetta käyttämällä ikivanhaa kiinalaista kivenhankausmenetelmää kiveen kaiverrettujen tekstien kopioimiseksi. Ei ihan helppo juttu saada siisti ja ehjä lopputulos, mutta kyllä siinä jotkut onnistuivatkin! Oman työn sai mukaansa kotiinviemisiksi.
Suzhoun museon, joka avattiin kymmenkunta vuotta
sitten, arkkitehtuuri oli terästä, graniittia ja lasia, pihalla vettä, mutta
sisällä mahtavia muinaisaarteita. Mielenkiintoinen paikka oli myös LuXiangin
vanha maalaiskylä, jossa edelleen asutaan.
Suzhoussa venetaksi kulki, kun meloja meloi ja
lauloi. Veneessä istuen oli mukava seurata kanavanvarren asukkaiden arkielämää
ja bongasimmehan me sieltä Raijan ja miehensä ravintolan Finland Home Cafén,
jossa hetkeä aikaisemmin olimme nauttineet maukkaan lounaan
suomalais-kiinalais-iranilaisittain sekä myös hengen ravintoa, kun paikan
isäntä soitti ja lauloi monella kielellä ja opettipa hän seurueemme nuoret
soittamaan rumpujakin! Itse monipuolisuus tämä Zekrollah-herra, joka kaiken
lisäksi puhui mahtavan hyvää suomea!
Suzhousta Hangzhouhun on noin 170 km. Historiallinen
Hangzhou, Zhejiangin maakunnan
idyllinen pääkaupunki, oli Song-dynastian pääkaupunki 1100- ja 1200-luvuilla,
jolloin se oli aikansa suurimpia kaupunkeja maailmassa. Nykyään Hangzhoussa,
Kiinan teekaupungissa, asuu n. 8,7 miljoonaa ihmistä eli se on kiinalaisittain
pikkukaupunki.
Länsijärven eli Xi Hu-järven rannoilla on monia
tunnettuja historiallisia maamerkkejä kuten Solidaarisuuskukkula, Harmonian
Pagoda ja myös LingYin-temppeli. Monet kiinalaiset runoilijat ovat ylistäneet
tämän ympärysmitaltaan 14 kilometriä pitkän järven kauneutta. Meillä oli
mahdollisuus päästä järven rannalle seuramaan upeaa iltaesitystä, jonka oli
ohjannut Pekingin olympialaisten avajais- ja päättäjäisohjelmat ohjannut Zhang
Yimou. Esiintymislavalla, joka oli hieman vedenpinnan alapuolella, taituroi
tanssien ja laulaen parisataa esiintyjää. Valoshow pimeässä illassa, musiikki,
esiintyjien yhteenhitsautunut toiminta – unohtumaton elämys! Myös laivaristeily
Länsijärvellä kuului ohjelmaamme.
Vierailimme myös Lohikäärmeenlähteen teetilalla,
jossa saimme kuulla teen viljelystä, poiminnasta,
eri teelaaduista, teen valmistuksesta ja teen
terveysvaikutuksista. Ja tietysti maistella oikeoppisesti valmistettua teetä.
Kiinassa valmistetaan melkein mitä vaan ja myydään myös. Palattuamme takaisin Shanghaihin kävimme vielä tavarataivaassa eli TaoBao Cityssä, jossa oli satoja pikkuliikkeitä vierivieressä: kankaita, vaatteita, laukkuja, leluja ym. eli tavaraa oli aivan silmänkantamattomiin. Myös kopioita aidoista tuotteista ja kovia hintoja – tinkimisen jälkeen jo ihan siedettäviäkin, jopa halpoja.
Vielä oli jäljellä iltaristeily Shanghaita
halkovalla HuangPu-joella. Bund, joen maailmankuulu rantakatu ja sen
vastarannalla korkeuksiin kohoavat pilvenpiirtäjät iltavalaistuksessaan oli
upea näky.
Kaiken kaikkiaan näimme runsaan viikon aikana
todella paljon. Missä kuitenkin olivat vammaiset ihmiset? Muutamia
liikuntavammaisia näimme, useimmiten kerjäämässä rahaa, mutta esim.
kehitysvammaisia ei näkynyt. Virallisen tilaston mukaan vammaisia on kuitenkin
Kiinassa noin 85 miljoonaa, mutta kiinalainen yhteiskunta ei halua heidän
näkyvän. Erityisesti syntymästään asti vammaiset henkilöt koetaan Kiinassa
usein häpeän aiheeksi. Vammaisia perheenjäseniä piilotellaan, koska ei haluta
koko perheen leimautuvan. Kiinassa ruumiillinen ja henkinen erilaisuus johtaa
usein salailuun, syrjintään, kouluttamattomuuteen ja sitä kautta myös
köyhyyteen. Tässä mielessä Kiinalla on vielä pitkä tie kuljettavanaan...
Mitä toisimme Kiinasta Suomeen? Montakin asiaa ja käytäntöä. Esim. sen, että puistoissa voisi kesäaikaan harrastaa tanssia (ei vain jumppaa ja joogaa) musiikin säestyksellä. Ei tarvita pareja, ei rivejä, vaan jonoja! Liikkuminen tapahtui paljon suunnassa eteen-taakse, joten yksi tanssija ei tarvinnut paljon tilaa. Eri-ikäiset ihmiset selvästi nauttivat sekä musiikista, tanssista että toistensa seurasta ja vetivät jopa suomalaisenkin mukaan yhteistanssiinsa. Pimentyvässä illassa järven rannalla tunnelma oli rento ja vapautunut ja kaikki tapahtui kaupungissa! Kuka siis järjestää ekat puistojonotanssit Forssassa?
P.S. Lukuvinkeiksi Kiinasta kiinnostuneille
luennoitsijamme ja matkatoimistomme suosittelivat mm. Linda Jakobsonin kirjaa
”Miljoona totuutta”, kiinalaisen nobelistin Gao Xingjianin suurromaania ”Sielun
vuori”, Su Tongin ”Uskollisen vaimon kyyneleet”, Jung Changin ”Kiinan viimeinen
keisarinna” ja Qiu Xiaolongin Shanghai-dekkareita.
Teksti
ja kuvat Kirsi Vikman